Maapalloa ympäröi ilmakehä, joka koostuu kemiallisista kerroksista. Ilma koostuu typestä, hapesta, argonista, hiilidioksidista sekä muista kaasuista. Ilmakehä sisältää myös vesihöyryä sekä joitakin kiinteitä aineita esim. tuhkaa. Ilmakehän kerrokset jaetaan joko lämpötilan tai kaasukoostumuksen mukaan.
Kaasukoostumuksen mukaan jaettaessa ilmakehään kuuluu kaksi kerrosta: homosfääri sekä heterosfääri. Homosfääri on nollasta sataan kilometriä ja heterosfääri sadasta ylöspäin. Homosfäärissä kaasut ovat tasaisia ja sekottuneita, kun taas heterosfäärissä kaasut ovat kerrostuneet niin että raskaat kaasut ovat painuneet alas ylempänä esiintyy kevyemmät kaasut.
Mikäli ilmakehä jeataan lämpötilojen mukaan, silloin alin kerros olisi troposfääri, joka ulottuu noin 16 kilometrin korkeuteen päiväntasaajalla ja noin 8 kilometrin korkeuteen navoilla. Troposfäärin yläosassa tropospaussissa lämpötila laskee keskimäärin -60 asteeseen. Troposfäärin yläpuolella on stratosfääri. Stratosfääri päättyy noin 48 kilometrin korkeuteen stratospaussiin. Ultraviolettisäteilyn takia stratosfäärin lämpötila voi nousta melkein nollaan. Stratosfäärin yläpuolella on mesosfääri, joka nousee 80 - 90 kilometriin. Mesosfäärin yläosassa, mesospaussissa lämpötila on noin 100 astetta. Ilmakehän ylin kerros on termosfääri.
Auringon säteily
Puolet ilmakehään saapuvasta auringon säteilystä saavuttaa maapinnan ja lähes yksi viidesosa imeytyy ilmakehään. Loppuosa heijastuu tai siroaa takaisin avaruuteen. Ilmakähä suojaa haitalliselta säteilyltä. Auringon säteilly tuottaa myös lämpöä sekä energiaa.
Kasvihuoneilmiö
Maan ilmakehä päästää aurinkosäteilyä maanpinnalle, jonka jälkeen estää säteilyä karkaamasta ja johtaa maapinnan lämpenemiseen. Tärkeimpiä kasvihuonekaasoja ovat vesihöyry, hiilidioksidi sekä metaani.
Otsonikerros
Surrin osa otsonikerroksesta sijaitsee noin 20 - 25 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä. Otsonikerros suojaa vaarallisilta UV - B ja UV - C säteilyiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti