Päällimmäisenä on irtomaakerros, maaperä, jonka alla on rapautunut kallioperä. Saksan maaperä on pääasiassa melko viljavaa ruskomaata. Pohjoisen rannikon tuntumassa ja etelämpänä aivan keskivuorten reunamilla on myös suurilla alueilla alavaa hedelmällistä lössimaata. Hiukan rannikolta sisämaahan päin tultaessa maaperä nousee ja muuttuu kuivemmiksi hiekkakankaiksi. Saksan kallioperä on vanhaa ja sinne on syntynyt monia poimuvuoria.
Maalajit voidaan jakaa kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajit ovat syntyneet kallioista rapautumalla kun taas eloperäiset maalajit ovat syntyneet kuolleiden kasvien tai eläinten hajotessa.
Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerros. Sen on saanut aikaan ilmaston, rapautumisen, eläinten, kasvillisuuden sekä maaperän hajottajien yhteisvaikutus. Erilaisia maannoksia on muunmuassa podsoli-, ladosoli-, sekä multamaannos.
Ilmaston ja kasvillisuuden vaikutus maaperään
Rapautuminen on ilmaston aiheuttama tekijä, joka vaihuttaa maaperään. Myös sateet ja lämpötilanvaihtelut vaikuttavat maaperään.
 |
| Podsolin kerrokset |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti