Kpl 14 Maa - kolmas kivi auringosta

Maapallo ja sen rakenne
               Maapallo sai alkunsa noin 4.6 miljardia vuotta sitten pöly- ja kaasupilvestä. Maan lämpötilan noustua raskaimmat aineet sulivat ja alkoivat valua kohti maapallon sisäosia. Valuessaan kohti sisäosia ne työntivät kevyempiä aineita kohti Maan pintakerroksia. Täten syntyi Maan kerroksellinen rakenne.
               Maapallo muodostuu kolmesta osasta: ytimestä, vaipasta sekä kuoresta. Maapallon keskipisteessä sisimpänä on sisäydin. Sisä ydin on 1 230 kilometriä paksu. Se on muodostunut raudasta ja nikkelistä. Sisäydin on kiinteässä olomuodossa valtavan paineen takia. Sisäytimen ulkopuolella on sula ulkoydin. Ulkoydin on 2 250 kilometriä paksu. Ulkoytimen aineiden liike sisäytimen ympärillä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja, mikä taas aiheuttaa maapallon magneettikentän. Ytimen ja kuoren välissä on 2 230 kilometriä paksu alavaippa. Se muodostuu pääosin silikaateista ja hapen yhdisteistä sekä raudan ja magnesiumin happiyhdisteistä. Alavaippa on kiinteää ainesta. Alavaipan päällä on kiinteä ylävaippa. Se muodostaa alavaipan ja sulan astenosfäärin välille vaihtumisvyöhykkeen. Vaipan päällä on kiinteästä kivestä muodostuva maapallon kuori. Mantereinen kuori on keskimäärin 30 kilometriä paksu, mutta vuoristojen kohdalla se voi olla jopa 50-60 kilometriä. Mantereista kuorta selvästi ohuempi merinen kuori on keskimäärin vain 5 kilometriä.



Laattatektoniikka
               Maapallon kuorikerros muodostuu useista eri suuntiin liikkuvista litosfäärilaatoista. 250 miljoonaa vuotta sitten kaikki maapallon mantereet olivat yhdessä. Mantereet alkoivat kuitenkin erkaantua toisistaa 200 miljoonaa vuotta sitten. Mannerlaatat voivat erkaantua toisistaan, törmätä toisiinsa tai sivuta toisiaan. Mannerlaattojen törmätessä syntyy poimuvuoria sekä syvänmerenhauta. Jos kaksi mereistä laattaa törmää, tapahtuu alityöntö ja syntyy syvänmeren hauta sekä vulkaaninen saarikaari. Kahden litosfäärilaatan sivuamiskohdassa ei tapahdu vuoripoimutusta tai synny syvänmeren hautoja. Heikkoja maanjäristyksiä kuitenkin syntyy laattojen hankaussaumoissa. Mikäli laatat lukkiutuvat toisiinsa ja voimakkaan jännityksen vapauduttua äkillisesti, yntyy voimakkaita maanjäristyksiä. Saksa sijaitsee lähellä Euraasian ja Afrikan mannerlaattojen liitoskohtaa ja tämän takia Saksassa on muutamia poimuvuoria ja ainakin yksi kraaterijärvi ja aktiivinen tulivuori, Laacher See.

Laacher See Saksassa